Rehevöityminen: Ruutinlammen on vallannut erityisesti vesirutto, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva vesikasvi. Se on levinnyt laajasti maailmalla ja Suomessakin ihmisen mukana tai ihmisen levittämänä. Rehevissä vesistöissä viihtyvä laji leviää nopeasti jopa pienistä pätkistä. Suomeen vesirutto tuotiin vuonna 1884 ja se on levinnyt useisiin järviin eri puolella Suomea.
Myös ulpukka ja uistinvita rehottavat Ruutinlammella. Mougeotia-viherlevän kasvu muodostui uudeksi ongelmaksi kesällä 2013. Kokonaisuudessaan runsas kasvimassa kuluttaa talvella järvestä hapen ja edistää lammen umpeenkasvua. Järven sedimenttiin eli pohjan kerrostumiin on kertynyt runsas ravinnevarasto. Valuma-alueelta tuleva kuormitus on peräisin haja-asutuksesta, peltoviljelystä, kotieläintaloudesta ja metsätaloudesta. Kalakanta: 1970-luvulla lampeen istutettiin haukia ja suutareita. 1990-luvulla sekä vuonna 2005 lampeen tuotiin muista järvistä ahvenia ja kesällä 2008 karppeja. Vuosina 2001–2003 järvessä kalakanta harventui runsaiden kalakuolemien takia. Suojelutoiminta: Lammen tilaa on seurattu vuodesta 1986 yhteistyössä Ympäristökeskusten kanssa. Sen jälkeen, kun kesällä 2001 vesirutto valtasi kaksi kolmasosaa järven alasta, on vesikasveja poistettu vuosittain noin 15–60 tonnia. Joinakin talvina järveä on hapetettu, millä pyritään estämään ravinteiden siirtymistä pohjasedimentistä veteen ja säilyttämään kalakanta. |