Kunnostus

vesirutto

Rehevöityminen: Vesialueen on vallannut erityisesti vesirutto, mutta myös ulpukka ja uistinvita rehoittavat. Runsas kasvimassa kuluttaa talvella järvestä hapen ja edistää lammen umpeenkasvua. Järven sedimenttiin on kertynyt runsas ravinnevarasto. Valuma-alueelta tuleva kuormitus on peräisin haja-asutuksesta, peltoviljelystä, kotieläintaloudesta ja metsätaloudesta. Mougeotia levän kasvu muodostui ongelmaksi kesällä 2013.

Kalakanta: 1970-luvulla lampeen istutettiin haukia ja suutareita. 1990-luvulla sekä vuonna 2005 lampeen tuotiin muista järvistä ahvenia ja kesällä 2008 karppeja. Vuosina 2001-2003 järvessä kalakanta harventui runsaiden kalakuolemien takia.

Suojelutoiminta: Lammen tilaa on seurattu vuodesta 1986 alkaen yhteistyössä Ympäristökeskusten kanssa. Sen jälkeen, kun vesirutto valtasi n. 2/3 järven alasta kesällä 2001, on vesikasveja poistettu vuosittain n. 15-60 tonnia. Joinakin talvina järveä on hapetettu, millä pyritään estämään ravinteiden siirtymistä pohjasedimentistä veteen ja säilyttämään kalakanta.

Julkaisuja Ruutinlammen kunnostustoiminnasta:
- Vesikasvien poisto 2018 (pdf 3,4Mb).
- Yhdistyksen pitkäaikainen keskushenkilö Aarre Arrajoki nimetty vuoden 2015 vesiensuojelijaksi: Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry, 23.4.2015
- Kunnostustoimenpiteet 2015 (1,5MB).
- Kunnostus SYKEn avustuksella v. 2013: Hankeselvitys (pdf 2,6Mb), valokuvia.
- Kanadanvesiruton hillintäkokeet v. 2010: Tulosraportin lyhennelmä (pdf), kalvoesitys (pdf), SYKE.
- Asukkaat pelastivat lähijärvensä kuolemalta, Pusulanjärvi ja Ruutinlampi, Lohja, MTV 02.06.2010.
- Kalvoesitys kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä 2002-2010 (pdf 11 Mb).



Kalat kerääntyvät avantoon happipulan takia